lauantai 18. elokuuta 2018

Jämäsukat ja hätälapaset


Ruskeiden sukkien valmistuttua lankaa jäi vielä. Yksinään se ei olisi riittänyt, mutta onneksi olin napannut mukaan toisen jämäkerän samaa lankaa. Näyttivät siltä, etteivät sovi millään samoihin sukkiin, mutta lähdin vaan rohkeasti neulomaan. Eikä niistä nyt niin kamalat tulleet.




Nojoo, toisen sukan kärki on vähän hassu, kun ensin loppui ruskea lanka ja sitten ennen kärkeä vielä se toinenkin jämä. Sukat odottivat valmistumistaan kunnes pääsimme kotiin, josta löytyi erilaatuinen värikäs jämä. Ajattelin, että menköön, kyllä niitä käyttää voi ja neuloin kärjen sillä. Tuli käytettyä langat aika tarkasti loppuun ja se on kiva!




Toinen sukkapari valmistui (tai siis lanka loppui) pikavauhtia ja olin siinä tilanteessa, ettei ollut lankaa neulottavaksi. Onneksi Norjasta saa lankaa melkein kaikista isommista ruokakaupoista ja niinpä matkaan lähti kolme kerää Raggegernia sukka-ajatuksella. Aika pian kuitenkin tajusin, että sukkiin olisi pitänyt olla neljä kerää ja niin suunnitelma vaihtui lennossa sukista lapasiin.


Ohje: peruslapaset
Lanka: Sandnes Garn, Raggegarn, 100 g

Kovin pitkään en ollut ehtinyt neuloa, kun mies totesi, että taitaa tulla hänelle lapaset. Oli kuulemma niin kivan näköistä pintaa.



Lapasissa on 48 silmukkaa ja isoäidiltä opittu peukalo. Kuvaamassa käytiin Pyhä-Nattasen päivätuvalla. Vielä ei onneksi ole lapaskelit, mutta ei niihin kauaa aikaa ole. Lankaa kului vajaa kerä / lapanen, eli minulle jäi yksinäinen Ragge-kerä, mitäs siitä nyt sit keksis.



Kuvat otettu Pyhänattasen huipulta, kahden viikon välein. 



maanantai 13. elokuuta 2018

Haapsalu meets Färsaaret



Ohje: omasta päästä, kaaviot Haapsalu sall -kirjasta
Lanka: Navia Uno, 250 g


Färsaarilla käydessä en tullut ostaneeksi yhden paikallisen lankafirman - Navian - lankoja lainkaan. Niinpä kun näin sitä Rovaniemen Vallaton Villa -lankakaupassa, ostin heti viisi kerää. Ensimmäinen ajatus oli ohut villapaita.



Lanka vaikutti kuitenkin niin täydelliseltä pitsihuiviin, että kaivoin esiin Haapsalu sall -kirjan. Koska saumojen ompeleminen on mielestäni viheliäistä hommaa, päätin neuloa huivin saumattomana. Halusin siitä myös aika yksinkertaisen, sillä krumeluurisia ei tulisi käytettyä. Ajatus neliön muotoisesta huivista oli myös vahva.



Aloitin huivin keskeltä ja lisäsin joka toisella kerroksella 8 silmukkaa. Huivi kasvoi nopeasti niin isoksi, että sivun pituuden mittaaminen oli mahdotonta, minulla kun oli käytössä vain 80 cm pyörö. Olinkin loppuun saakka aika huolissani siitä, että huivista tulee liian pieni. No, eipäs tullut.



Minulla oli 5 kerää lankaa, yhteensä 1750 metriä. Päätin neuloa huivin keskiosaan niistä neljä ja reunukseen sen viidennen. Viides kerä hupeni huolestuttavaa tahtia ja kävinkin jo Vallattoman Villan Ivalon -etäpisteellä kyselemässä josko sitä olisi mahdollista saada lisää. Minulle luvattiin toimitus Rovaniemeltä, tarvitsisi vain soittaa jos tarve tulee. Hyvää palvelua! Jännitys tiihheni loppua kohti, mutta lanka riitti hyvin ja jäikin vielä pieni nöttönen. Taas jännitin ihan turhaan, mikä siinä onkin että aina pitää jännätä...



Huivi on ihana! Tarpeeksi iso kääriytymiseen, mutta kuitenkin niin kevyt ja ilmava ettei siihen tukehdu vaikka sen tuo kasvoille. Veikkaan, että tätä tulee käytettyä talvella töitä tehdessä.



Koska en pysty aloittamaan projektia ennen kunnon suunnitelmaa, tähänkin huiviin on kaaviot tehtynä. Ajattelinkin kirjoitella ohjeen syksyn Ullaneuleeseen jos vaan ehdin.


sunnuntai 5. elokuuta 2018

Kesälomamatka Lofooteille, neulojan näkökulma


Viime vuosina meille on mieheni kanssa muodostunut lomateema; käymme saarilla. Olemme matkustaneet niin Islantiin kuin Färsaarille ja Ahvenanmaalle. Tänä vuonna matkakohteeksi valikoitui Lofootit. Lähinnä läheisen sijaintinsa (alle 12 h ajomatka Ivalosta) takia. Minä selvitin ennen reissua paikallista lankakauppaskeneä.




Ainoa netin maailmassa vastaantullut kauppa oli Lofoten wool. Siis ainoa, joka möi paikallisten lampaiden villasta tehtyjä lankoja. Perinteisestihän Norjassa saa isosta osasta ruokakauppoja lankaa, mutta ne ovat bulkkilankoja ne. Minä haluan löytää jotain mahdollisimman paikallista ja aitoa.


Kaupassa myydään langan lisäksi valmiita neuleita, paidoista lapasiin ja pipoihin.

Kauppa sijaitsee kapean, lyhyen, yksikaistaisen hiekkatien päässä. Ilman kylttiä olisin luullut ajavani jonkun kotipihaan. Ja no, niinhän ajoinkin. Kauppa sijaitsee tilan navettarakennuksen yläkerrassa.

Minun ostokseni, vain kaksi vyyhtiä!



Kauppa oli todella viehättävä ja kivasti sisustettu. Suosittelen käyntiä!


Lankaa oli tarjolla hyvin, tosin johtuen erien pienuudesta osasta oli vain jämät jäljellä. 



Ylipäätänsä Lofooteista; hieno saariryhmä, mutta jos voit välttää  niin älä lähde heinäkuussa. Silloin siellä on KAIKKI. Meidän visiitti sattui harvinaiseen helleaaltoon ja saarillakin oli melkein 30 joka päivä. Se on liian kuuma. Meillä oli tavoitteena kiivetä vuorien päälle ja hellesäässä se oli liikaa. Itse sain kerran nestehukan ja jouduin jäämään järkäleen suojaan varjoon tärisemään ja nesteyttämään kun mies kävi huiputtamassa.





perjantai 3. elokuuta 2018

Perussukat kodittomille





Yritykseni neuloa sukkalankavarastoni tyhjäksi etenee. Aloitin jo toukokuussa nämä ihan perusssukat matkaneuleeksi. Ne kuitenkin jäivät innostuksen jalkoihin (aloitin Haapsalu-huivia, paitaa, takkia, mitä lie) ja sain nämä valmiiksi vasta Lofooteilla heinäkuussa. Neulominen oli mahdollista vain ilmastoidussa autossa.




Sukkien tipahdettua puikoilta sattui matkan varrelle pysähdyspaikka, josta oli hieno näköala. Sitä hyödynnettiin sukkakuvauksissa. Noin muuten sukissa ei ole mitään ihmeellistä; varresta varpaisiin, ranskalainen kanta ja kiilakavennus. Handun kasmirsukkalanka. Pitäähän kodittomallekin olla jotain luksusta! Nämä siis matkaavat VVA ry:n kautta jollekulle tarvitsevalle, menevät varmasti tarpeeseen!




keskiviikko 1. elokuuta 2018

Kasmir-merinopaita





Sain yli kaksi vuotta sitten työkaveriltani kartiollisen mustaa kasmiria. Kyllä vain! Uskokaa tai älkää. Hän työskenteli aikanaan Irlannissa luksusneuleita valmistavassa yrityksessä ja oli sieltä hankkinut kartion. Sille ei ollut kuitenkaan tullut käyttöä vuosikausiin ja hän päätti lahjoittaa sen minulle. Aika kiva lahja! Kartio oli minulla yli kaksi vuotta, ennen kuin päätin että nyt käyttöön se. Kasmir on cobweb-paksuista ja vaati jonkun kaverin seurakseen. Yksinkertaisena en sitä neuloisi.





Kävin työmatkalla Tallinnassa helmikuussa ja onneksi minulla oli aikaa piipahtaa suosikkilankakaupassani Wool & Woollenissa. Ostin sieltä mustan kasmirin kaveriksi ohutta mustaa merinoa; 100 g / 1500 m. Mallitilkun neulomisen jälkeen lähdin ohjemetsälle. Ravelrystä löytyikin kivannäköinen paita; JANI. Ostin ohjeen ja ryhdyin lukemaan sitä läpi. Huomasin heti kaksi kohtaa, jotka eivät istuisi minulle; kainaloon ei luotu yhtään lisää silmukoita hihojen erottamisessa ja hihoissa oli minun käsivarsilleni liian vähän silmukoita. Aloitussilmukat otin ohjeesta, muuten laskin silmukkamäärät itse. Tyypillistä.





Paita valmistui juuri parahiksi hellekelillä ja kuvaaminen otti oman aikansa. Ei todellakaan tehnyt mieli vetää villapaitaa päälle, kun kaikki muutkin vaatteet olivat liikaa. Uhmasin kuitenkin säätä, kun Lofooteilta löytyi hieno ranta neulekuvaamiseen. Suht hankalaa on mustaa paitaa kuvata, mutta löysähkö kaksinkertainen kaulus, väljä miehusta ja suht napakat hihat. Kaulus, hihansuut, helma 1 o, 1 n joustinta.



torstai 10. toukokuuta 2018

Humulus!



Ohje: Humulus
Langat: Snaeldan Nappað tógv 3tr
330 g värissä 5 Dark grey
54 g värissä 3 Mist

Heti kun näin Humuluksen Isabell Kraemerin Instassa, tiesin että minun on saatava sellainen!

 


En tehnyt ohjeeseen mitään muokkauksia, vaan neuloin tasan niinkuin käskettiin. Se alkaa olla harvinaista hupia, yleensä teen edes jonkun pienen modauksen. Silmukoiden luomiseen ja päättelyyn käytin tietenkin tubulaaria tapaa.




Neuloin resorit 2,5 mm puikoilla, vartalo-osan kirjoneuleineen 3 mm puikoilla ja hihat 3,25 mm puikoilla. Mallitilkun mukaan 3 mm puikoilla piti päästä tiheyteen, mutta viimeistelyjen jälkeen tiheyteni on hieman tiiviimpi kuin ohjeessa. Minulla on 21 silmukkaa kymmenellä sentillä, ohjeessa 20. Ero ei ole suuri ja mitä luultavimmin tiheyden saisi uudella viimeistelyllä ohjeenmukaiseksi, mutta kun paita istuu hyvin näinkin niin enpä taida viitsiä.


Taustalla lemmikkiporo.



Lankaa ostin viime vuoden Färsaarten matkalta. Tämä Snaeldan on saarten vanhin kehräämö ja lanka on sekoitus färsaarelaista ja falklantilaista villaa. Olin kuitenkin ostanut lankaa raidalliseen vaatteeseen, eikä mikään väreistä olisi riittänyt pääväriksi. Niinpä päädyin tilaamaan lisää lankaa Faroe knitting-kaupasta. Tilaaminen oli helppoa ja langat tulivat postilaatikkoon saakka yllättävän nopeasti. Koska tuntui tyhmältä tilata "vain" pari vyyhtiä, päädyin tilaamaan kilon lankaa kahdessa eri värissä. Kanssaneulojat saattavat tunnistaa tämän käytösmallin, ehkä?
    




Langassa on aika paljon kehruuöljyä ja sen neulominen oli välillä aika tahmeaa. Pesin paidan neljä kertaa ja ensimmäiset pesuvedet olivat tosi mustia öljystä. Huolellinen pesu kuitenkin kannatti, sillä pesun jälkeen lanka pehmeni ja pörrööntyi ihanaksi. Mitään merinonpehmeää se ei luonnollisesti ole, mutta itse pystyn käyttämään sitä suoraan paljaalla iholla.






Kuvaamassa kävimme Tankavaaran kultakylässä, josta on näköjään tulossa valmiiden paitojeni ykköskuvauskohde. Ihan sattumalta. Ajatuksena oli mennä erämaahan, mutta Tankavaarassa oli vielä todella upottavaa ja pehmeää lunta noin 30-50 cm joten retki peruuntui.





Täällä Pohjois-Lapissa on ollut todella lämpimiä päiviä ja lumi on sulanut silmissä. Eilen 15 asteen lämpötilassa Humulus oli ihan liian kuuma, mutta kyllä tällekin sopivia kelejä taas tulee.

Humuluksen valmistuttua olen neulonut vain mallitilkkuja. Tulossa on paita äidille 70-vuotislahjaksi (shhh), huivi itselle ja merino-kasmirpaita itselle. Saas nähdä mikä päätyy puikoille ensin, vai kiilaako joku muu neule ohituskaistaa pitkin puikoille.



maanantai 7. toukokuuta 2018

Pienet pökät


Vanhasta varastosta 2018 -teemaan sopivat nämäkin pienet housut. Niihin kuluivat lähes viimeiseen metriin kaksi Handun Paksukkisvyyhtiä. Yksi täysi vyyhti ja jämät toisesta.


Ohje: Hosenmatz
Lanka: Handun Paksukkis
95 g turkoosia
17 g moniväristä

Ohje on kirjoitettu ohuemmalle langalle, mutta päättelin, että paksummalla langalla saan vaan vähän isommalle tyypille sopivat housut. omaan silmään mittasuhteet vaikuttavat olevan ihan OK ja onneksi resoreissa on taittamisvaraa. Kiva ilmainen ohje, voin suositella!




Olin kuvitellut, että tuo yksi turkoosi vyyhti lankaa riittää housuihin, mutta ehei! Se meni ihan vähiin jo ennen ensimmäistä lahkeensuun joustinta. Pähkäilin miten saisin eriväriset lahjeresorit näyttämään siltä etteivät ne ole jämälankaa. Onneksi minulla on kekseliäitä ystäviä, jotka ehdottivat taskua. Avot! Pieni takatasku mielestäni hämää aika hyvin luulemaan, että eriväriset resorit kuuluvat pakettiin.




Näistä tuli mun mielestä aika söpöt ja kaivelin varastoani josko sieltä olisi löytynyt muutakin vauvajuttuihin sopivia lankoja vaan ei. Kovin on vähissä minun konepesua kestävät sopivanväriset lankani. Yksi kasmirsukkisjämä löytyy, joka riittänee kypärämyssyyn. Siinä se. Sitä seuraavia vauvaneuleita varten on siis ostettava sopivaa lankaa, gasp.



lauantai 5. toukokuuta 2018

Pipoo ja lapasta


Käytiin puolison kanssa vappuna Levillä tarkistamassa meno. Kovaa oli. Me lähinnä keskityttiin hotellihuoneessa rötköttämiseen ja juoksuun/pyöräilyyn/kävelyyn. Lisäksi minä keskityin neulomiseen.


Ohje: Yrttitarha, ohje tulossa myöhemmin julki
Langat: Wool & woollenista Tallinnasta ostettua kaksisäikeistä Shetlannin villaa
Pääväriä 38 g, kuvioväriä 30 g




Testineuloin lapaset Jennille, ohjeen julkaisuaikataulusta ei tarkempaa tietoa. Tiukka tiheys johti tiiviisiin ja tuultakin jonkin verran pitäviin lapasiin. Värivalintaani en ole 100% tyytyväinen, täytynee siis joskus neuloa toiset eri väreissä!





Matkaneuleena oli ihanuuslangasta neulottava pipo; Tied knots. Sain langan aikoja sitten taikapallivaihdossa Möffiltä, enkä ole vaan raaskinut neuloa sitä. Vaan vihdoin tartuin lankaan ja neuloin! Tämä pipo osuu siis vanhasta varastosta -teemaani.


Ihana lanka, kiva ohje, todella mieluisa lopputulos! Miksiköhän ihmeessä viivytin langan neulomista...?


Käsialani oli kerrostiheyden puolesta aivan väärä, joten jouduin muokkaamaan ohjetta. Neuloin yhden toiston palmikoita, jonka jälkeen neuloin kerrokset 1-13 ja sitten 1-6, minkä jälkeen aloitin kavennuskaavion. Tuskin sitä pientä twitchiä suurin osa ihmisistä löytää ja minua se ei haittaa.


Levillä oli vapun jälkeen vielä kaikki rinteet auki ja lumikissat liikkeellä. Aurinko paistoi, mutta rinteissä oli hyvin tilaa. Me ei olla kovia laskettelemaan, niin käveltiin tunturin päälle ja kuvailtiin siellä. Kotopuolessa lumet ovat sulaneet silmissä, enää ehkä noin 20 cm jäljellä, paikoin ihan paljasta jo!



sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

The Oa


The Oa on valmis! Siitä tulikin miehen neule, eikä minun kuten alunperin piti. Mutta ei haittaa, mies on alusta saakka ihaillut tuota pintaa ja sanonut, että se näyttää ihan hylkeennahalta. Kiva se on. Kyllä. Minulla vaan on nyt pieni paitakateus.


Ohje: The Oa
Langat: Hjeholts Uldspinderi Dansk Pelsuld 5.5/2
Tumma harmaa 418 g
Vaalea harmaa 286 g
Musta 50 g
(langankulutuksessa mukana myös huppu)


Tähän paitaan kuuluu huppu, mutta kuten varmaan huomasitte niin tässä minun versiossani ei sellaista ole. Neuloin sen kyllä ja steekkasinkin, mutta sitten sovitettuani huomasin, että tässä koossa hupussa oli isoja istuvuusongelmia. Se alkoi jotenkin liian ylhäältä, hankala selittää. Kökkö oli kuitenkin se huppu ja isosti.




Kun huppu alkoi tyhmäilemään, paita joutui jäähylle joksikin aikaa. Piti antaa sille ja itselleni vähän aikaa, että osaisin päättää mitä sille tehdä. Harkitsin jo paidan heittämistä roskiin, kun niin suututti. Onneksi ystävät käskivät nukkumaan yön yli. Lopulta päädyin leikkaamaan hupun kokonaan pois ja kääntämään pääntien kaupasta ostetulla ohuella neulekanttinauhalla. Leikkasin pääntien ihan summamutikassa ja kuin ihmeen kaupalla siitä tuli just passeli. Neuloin vielä resorin pääntielle ja paita oli valmis. Hupun perhana lensi roskiin, siitäs sai!




Pidin sitä ensin itse päälläni, mutta koska paidassa ei ole mitään muotoiluja, se pyrki koko ajan nousemaan rintojen yläpuolelle ärsyttävästi. Heitin Tommille puolivitsillä, että "kokeile sä tätä". No, kokeilihan se ja kyllä se niin paljon paremmin Tommille istuu kuin minulle, että sille tielleen jäi. Ja mies on tyytyväinen.








Paita on lämmin, muttei kuitenkaan mikään tukahduttavan kuuma. Lanka on ihanaa! Hjeholts Uldspinderin 5.5/2 Pelsuldia. Suosittelen, kivan rouhea lanka, eläväinen.




Nyt puikoilla Humulus Färsaarelaisesta langasta. Rouhea teema jatkuu!

torstai 12. huhtikuuta 2018

Sukkia, sukkia


Teemaneulonta on jatkunut! Vanhasta varastosta 2018 (lankoja, jotka on ostettu ennen vuotta 2017) on edennyt hyvin. Olen saanut jo 9 lankaa kokonaan käytettyä. Kivoja lankoja, monesti olen miettinyt miksi ne on jääneet näin pitkäksi aikaa odottamaan neulomistaan.


Ohje: Perussukka omasta päästä, ranskalainen kantapää
Langat: resori, kantapää ja kärki Yarngrimoiren BFL Twist Sock värissä She's electric 25 g
loppusukka Yarngrimoiren Supersock värissä Lankavärjärin vapaapäivä 31 g

Nämä sukat menevät lahjaksi ystävälle kiitokseksi monesta. Kiitos vielä! Kiitos myös Jennille kuvien ottamisesta!




Neuloin näitä sukkia lähinnä reissuilla etelään, sukkakudin kun on just sopivan kokoinen lentokoneneuleeksi. Viimeistelyn tein kotona, kun olisi enää ollut liian vähän neulottavaa ottaa mukaan seuraavalle reissulle.




Seuraavaksi reissuneuleeksi lähti Junasukat. Laskeskelin, että yhdestä täydestä vyyhdistä saan kaksi paria ja vähän jää yli. Sainkin nämä kaksi paria melkein valmiiksi yhdellä etelänreissulla. Hirveän paljon nopeammin kyllä valmistuu vauvan sukka kuin aikuisen sukka.


Ohje: Junasukka
Lanka: Handu paksukkis, 40 g ja 37 g

Muokkasin ohjetta niin, että tein ranskalaisen kantapään ja jätin jalkapöydän päältä pois nurjat kerrokset. Näitä on jotenkin ärsyttävä neuloa, vaikka lopputulos onkin kiva ja käyttökelpoinen. Kamalan vähän silmukoita, joita pyöritellä ja nuo nurjat kerrokset, puuh. Mutta nyt on taas kaksi paria valmiina, wohoo!




Tein näihinkin tubulaarin luomisen varteen. Näissä kuvissa näkyy mielestäni tosi hyvin, miten se alkaa kuin tyhjästä ja kuinka nurja ja oikea puoli ovat symmetriset.





Tubulaari tehdään aluksi 1 oikein, 1 nurin, mutta sen saa kolmannella kerroksella muokattua 2 oikein, 2 nurin joustimeksi yksinkertaisesti neulomalla ns. kahden silmukan palmikonkierron, jossa siirretään 1 nurja ja 1 oikea silmukka eri järjestykseen. Reuna ei silloin ole aivan niin täydellinen, kuin 1 oikein, 1 nurin joustimessa, mutta nätti kuitenkin.




Jokohan jo seuraavalla kerralla malttaisin lopettaa tubulaarin kehumisen. Saas nähdä!