lauantai 30. joulukuuta 2017

Linho remade


Kuten edellisessä postauksessani kerroin, lahjoitin Linho-paidan äidilleni. Olin myös vienyt hänelle ylijääneen vyyhdin samaa lankaa. Pääntien koko mietitytti häntäkin, mutta sepäs ratkesi näppärästi! Äiti neuloi pääntielle uuden resorin ja nyt paita istuu just jetsulleen! Samalla hän neuloi helmaresorin uudestaan. "Nätimmäksi" kuulemma. Pääasia, että paita päässee nyt käyttöön, hienoa!


Kuvan otti Kallu.

Noin 30 vuoden tauon jälkeen äiti on taas innostunut neulomisesta. Lähti näköjään sujumaan kuin pyörälläajo, kovin paljon ei tarvinnut muistutella. Alla oleva huivi on Ullaneuleen ohjeella neulottu ja valmista katseltuani voin todeta, että kylläpäs on hyvä käsiala äidillä, vielä kaikkien näiden vuosien tauon jälkeen.




Huivin jälkeen äiti halusi neuloa sukkia. Mikäs siinä. "Mutta haluaisin neuloa alhaalta ylöspäin, kun niin nykyään kuulemma neulotaan." Jahas, no mikäs siinä. Ullaneuleesta vaan ohjetta esille ja sukkaa alkuun. Pari Whatsapp-video-opastusta jouduin lähettämään, mutta noin muuten tuntuisi sujuneen kuin se jo mainittu pyörälläajo. Go mutsi!


Kuvan otti mutsi.

Huomenna lähdetään hiihtoretkelle. Autiotuvalle yöksi. Mukaan lähtee eilen valmistunut Aamu, toivottavasti saatais siitä hyvät kuvat. Kivaa uutta vuotta kaikille!





torstai 21. joulukuuta 2017

Linho




Viime kesänä Italian-reissuun lähtiessä totesin, että mukaan on pakko saada joku kudin, joka ei ole villaa. Niinpä kaivelin varastoja ja löysin tämän kauan siellä olleen langan ja sille Ravelrystä ohjeen.

Paidan valmistumiseen menikin sitten aikaa. En saanut tätä ihan valmiiksi reissun aikana ja sen jälkeen se siirtyi viettämään aikaa erilaisissa kaapeissa, kasseissa ja laatikoissa. Kun pääsin muuttamaan kotiin, päätin että nyt se on neulottava valmiiksi. Puuttui enää hihat ja nehän on onneksi nopeat tehdä.




Ohje: Linho
Lanka: BC garn lino, 300 g värissä Ln05



Äiti otti kuvat toisella reissulla; tulin Costa del Solilla käymään äitiä katsomaan. Hän on täällä muutaman kuukauden talvea paossa, mutta mursi lonkkansa heti matkan alussa. Nyt kaikki on jo suht OK, mutta oli hyvä päästä auttamaan hieman.

Paita ei ole minulle sopivaa mallia. Olen perinyt isältä kaljapullohartiat ja kaikki tällaiset venepääntiemalliset valuu aina olkapäiltä tai ainakin paljastaa liivien olkaimet. Niinpä paita ei jää minulle. Annoin sen nyt ensin äidille, antakoon eteenpäin jos ei hänelläkään tule käytettyä.

Ohjeessa ei ollut mitään vikaa, neulominen oli sujuvaa ja ohje selkeä. Vika on taas kerran neulojassa, joka ei osaa valita itselleen sopivaa mallia.







Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta! En kuitenkaan harmittele, olenhan saanut tästä jo paljon iloa; langan ostamisen ilon, neulomisen ilon ja valmistumisen ilon. 





Ylihuomenna kotiin! Oikein odotan, että pääsen sinne. Täällä on hirveesti ihmisiä ja autoja.

Kivaa joulua kaikille jotka sitä viettää!
Meillä ei ole enää vuosiin joulua vietetty, nyt ehkä lähdetään erämaahan retkelle jos kelit on sopivat.





torstai 7. joulukuuta 2017

Helen-hame


Kun yhdellä juoksulenkillä tässä syksyllä paleli takapuoli ja reidet kamalasti, päätin että minun on saatava neulehame. Mamelukkeja koitin käyttää juostessa, mutta ne valuivat liukkaiden juoksutrikoiden päältä ärsyttävästi juostessa. Niinpä hame.




Ohje: Helen pencil skirt
Lanka: Cushendale woollen mills 100% pure new wool, värissä Mid charcoal, 400 g


Ostin nämä langat helmikuussa Dublinista kirjoneulepaitaa varten. Ne olivat minulla väliaikaiskotona mukana ja niinpä ne päätyivätkin paidan sijasta hameeksi. Niin se elämä heittelee.







Koska en juuri koskaan voi neuloa mitään ihan ohjeen mukaan, niinpä neuloin tämänkin hamosen ylhäältä alas. Ohje oli jostain syystä kirjoitettu alhaalta ylös. Ei. Ei. Ei. Ylä- ja alareunoissa on kaksinkertainen päärme. Niinpä loin silmukat vyötärölle väliaikaisella virkkausaloituksella, neuloin muutaman kerroksen ja sitten tein pystysuuntaisen napinläven. Ihan sen takia että jos vyötärökuminauha joskus antautuu, niin sen pystyy siitä napinlävestä kätevästi vaihtamaan. Sitten taas muutama kerros pyörönä, ympyräksi ommeltu kuminauha väliin ja neuloin 2 oikein yhteen (1 silmukka väliaikaisaloituksesta ja toinen puikolta) kerroksen ympäri.







Kaaviota seurasin ylösalaisin ja yhtä hyvin se niinkin toimi. Hamosessa on kolme lisäyskiilaa, jotka on tosi taitavasti piilotettu tuonne salmiakkikuvion sekaan. Takana on noin 20 cm korkea halkio antamassa tilaa kävellä (tai hiihtää). Halkion kohdalle tullessani en ollut aluksi ihan varma miten homma kannattaisi hoitaa. Päädyin poimimaan silmukoiden takaa alemmalta kerrokselta silmukat halkiota varten ja siistihän siitä tuli. Halkion reunoihin virkattiin vielä lopuksi kerros kiinteitä silmukoita, mikä napakoitti reunaa ja teki siitä tosi siistin.






Hame istuu oikealla vyötäröllä ja yltää minua polveen. Kuvissa on 20 astetta pakkasta, minulla on hameen alla kahdet ohuet merinokerraston housut ja hyvin tarkenin. Ja halkio todella antaa hyvin tilaa liikkua, eikä hamonen ala nousemaan ylöspäin lainkaan. Tykkään!






Terkkuja täältä Ivalon kaamoksesta ja moikka taas!




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Aada-lapaset, testineule


Täällä taas! Olen päässyt vihdoin muuttamaan kotiin noin 3 kuukauden väliaikaisasumisen jälkeen. Onpas mukavaa. Luulenpas, että neulominenkin taas palaa normaaliin kun arki tasaantuu.



Ohje: Aada
Langat: Tukuwool Fingering
Pääväri Kimo, 50 g
Korosteväri Tyyni, 10 g



Viime kuussa törmäsin instassa Missä neuloimme kerran-blogin Neulistin pyyntöön testineuloa mitä söpöimmät lapaset ja tyrkytin itseni samoin tein testaajaksi. Tiedä sitten oliko fiksua - keskellä asumissäätöjä - mutta milloinpas sitä näissä neulehommissa niin fiksuus rulaa. Säätö ja väsymys näkyy kyllä siinä, että lapasissa on virheitä kuvioissa ja onpas niissä erilaiset peukalolisäyksetkin vahingossa. Nämä ovat kuitenkin neulojan - eli minun - virheitäni, eivätkä ohjeessa olevia erheitä.






En ollutkaan ennen testineulonut Neulistille mitään, enkä muuten neulonut mitään hänen ohjeillaankaan, eli tässä meni niin sanotusti neitsyys. Eikä valittamista! Ohje oli hyvin kirjoitettu, enkä löytänyt siitä yhtään virheeksi laskettavaa testatessani. Voin siis suositella Neulistin ohjeita lämpimästi!






Lapaset ovat kirjoneuletta ja sen lisäksi niissä tehdään kahden silmukan palmikoita kahdella värillä. Tosi yksinkertainen keino saada pintaan kivaa kuviota. Neuloin lapaset ohjeen mukaisesta langasta, eli Tukuwool fingeringistä, jota minulla väliaikaisasunnolla sattui olemaan näinkin ruotsalaisvaikutteisissa väreissä. Neuloin lapasiin ohjeesta poiketen hieman lyhyemmän resorin. Minulla on 8 senttinen resori ja pääväriä kului tasan 1 vyyhti tähän isompaan kokoon.






Ihan näillä pakkasilla ei pelkästään nämä lapaset kädessä tarkene ainakaan pidemmillä ulkoilukeikoilla. Tänään kuvatessa ulkona oli raikas 20 pakkasastetta. Onneksi on villaa ja neuleita, pysytään lämpiminä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!