perjantai 31. toukokuuta 2013

Perjantaitunnelmia

Tämän kuun puolenvälin tienoilla neuloin Hopeasäikeen ihanasta Aadasta...

...kaula-asian:

Jo kolmas neulomani Veera Välimäen simple sprinkle.
...pipon:

Woolly Wormheadin Marina.
 ...ja kämmekkäät:

Camp outit.
Hyvä, että valmistuivat näille helteille. 
Mikä parasta, sain kaiken langan käytettyä! 


Pihalla asuu kolme tomaattia, joista yhdessä on jo kukkiakin.



Voikukkia vastaan olen aloittanut yhden naisen sodan - 
tai no, voi kai sitä harrastukseksikin kutsua - voikukat ovat vielä johdossa.





Nurmikolla on myös muuta elämää. 
Tämä kaveri kiipeili ruohikossa toimeliaan näköisenä, 
kunnes huomasi minut ja kameran ja jähmettyi paikoilleen. 
Ramppikuumetta ehkä?


Löytyi sieltä pari sientäkin. Eikös monimuotoisuus ole vain hyvä asia?


 Sunnuntaina meille muuttaa raparperi. Tässähän ollaan kohta omavaraisia...

maanantai 27. toukokuuta 2013

Olin kerran kutsuttuna juhlissa mä näissä, sellaista ei nähty edes Onassiksen häissä!

Viikonloppuna pääsin käymään Patakorvessa, Karkkilassa.
Uskomaton paikka,
kaikki oli viimeisintä yksityiskohtaa myöten suunniteltu.
 Meitä oli toistakymmentä neulojaa ja kehrääjää. Komeasti laulu raikasi.
 
 
 
Lasimaalaus saunan pukuhuoneen ikkunassa.
 
 
Mustikoita näyttäisi tulevan paljon.
 
Vain yksi korvasieni löytyi, sen jätimme kasvamaan.
 

lauantai 4. toukokuuta 2013

Sipoonkorpi

Lähdin eilen illalla kiertämään kymmenen järveä Sipoonkorvessa. 
Eilen näin järvistä kolme ja tänään loput seitsemän.

Tänään aamulla puoli viisi heräsin joutsenten soitimeen, 
vaikka kyllä siellä muutkin linnut ääntä pitivät.

Bakunkärr ja joutsenpariskunta.

Fiskträsk.

Kyy Abborrträskin laitamilla. Sihisi kovasti meille.

Sinivuokko ei jaksanutkaan kannattaa tätä kimalaista.

Jousjärvellä oli vielä vähän jäätä.

Katronträskille laskeva puronen.

Sammakot kudulla. Kuhina oli kova.

Välillä oli märempää, toisaalla taas aivan kuivaa.

 Perjantaina reilu 7 kilometriä ja tunti 40 minuuttia 
ja tänään lauantaina 22 kilometriä ja noin 6 tuntia.
Sipoonkorpi teki sen taas, kyllä metsässä on vaan mukavaa!

Mukana oli tietenkin kudin, sukankudin tällä kertaa.
Kun kaivoin sen ensimmäisen kerran esiin 
sain heti vastata kysymykseen:
onko mitään paikkaa mihin sä ET ota tuota mukaan? 
Jouduin ihan miettimään ja vastaus oli: saunaan.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Valmista, valmista ja keskeneräistä

Aikaisemmin olin aivan varma siitä,
etten koskaan jaksaisi neuloa torkkupeittoa.
Sitten tuli vastaan ohje jossa ei tarvitse ommella saumoja.
Ohje ja jämälankalaatikon sisältö kohtasivat
(myönnetään, musta lanka ei ole jämä, mutta kuitenkin)
ja tulos on tässä:
 
Ohje: Kaaospeitto Ullaneuleesta.
Peitto löytänee kotinsa äidin mökiltä. Kooltaan se on noin 85 x 120 cm.
Pienihän se on, mutta torkkupeitto kuitenkin!
 
Jo helmikuussa valmistui tämä neulepaita, kuvaaminen vain jäi.
Kaunis oranssi, muttei ehkä ihan omin väri minulle,
totuttelen pikku hiljaa.
Ohje oli todella hyvä, suosittelen!
 
Ohje: Parcel Twistcollectivesta.
 
Koska nostetuista silmukoista koostuva pintaneule oli
mielestäni niin mukavannäköinen,
neuloin toiset sukat täysin samalla muotilla.
Lankakin on samaa, vain väri on eri.
Nämä sukat ovat menossa ystävälle.
 
Lanka: Handun kashmirsukkalanka, väri: Tiellä jonka varrella kasvaa.

Eilen puikoille pääsi itsekehrätty lanka, josta tulee perussukat.
Kivaa neulottavaa!
Jos näistä tulee sen kokoiset kun olen suunnitellut,
niin nämäkin sukat menevät valmistuttuaan
ystävän jalkoja lämmittämään.


Kuitu: Louhittaren luolan sukkalankatopsi 80% villaa 20% polyamidia, luulisin.

Tänään illalla lähden metsään.
Jalkaani laitan eilen valmistuneet sukat, jotka 
toivottavasti saan jossain vaiheessa retkeä kuvattua.