Pipot veljelle

Neuloin veljelle kaksi pipoa, joista ajattelin ensimmäisen olevan liian pieni. Lanka loppui silmukoita luodessa kesken kymmenen silmukkaa ennen kuin piti, enkä viitsinyt luoda silmukoita uudestaan. Laiska, minäkö? Onneksi sekin pipo kuitenkin mahtui veljen päähän. Nämä pipot oli niin pikainen suoritus, että kuvat on otettu kiireessä kännykameralla äidin pimeässä keittiössä, mutta onpahan edes jotain todistusaineistoa. Tässä ensin se pienempi, 110 silmukalla aloitettu, jossa on ohjeen mukaan leikattu lippa.

Ohje: Miki
Lanka: Madelinetosh twist light värissä Leopard, 35 g

Tässä isompi, 120 silmukalla aloitettu. Tähän leikkasin lipan Struan pipon kaavalla. Itse asiassa taisin kumpaankin lippaan lisätä syvyyttä noin sentin verran. Broidilla kun on lasit, eikä ole kivaa jos linsseihin sataa lunta. Sellaiset pikaiset tarveneuleet. Kun tietää, että nämä pääsevät varmasti käyttöön, on kiva neuloa.

Muuten samat tiedot kuin yllä, mutta langankulutus 50 g

Minua on vaivannut aloittamisen vaikeus. Jo muutaman viikon kesken on ollut vain yksi työ kerrallaan. Ei minulla yleensäkään montaa työtä ole kerralla kesken, ehkä viisi maksimissaan, mutta nyt on ollut harvinaisen hankala aloittaa mitään isompaa. Olen sitten neulonut sukkia, nämä pipot ja yhden pienen paidan. Kaikkea pientä. Jos kerran ei tunnu siltä että tekis mieli aloittaa jotain, niin mitäs sitä sitten aloittamaan. Neulotaan sit näitä välitöitä vaan, kyllä niillekin ottajat löytyy.

Tällä hetkellä puikoilla on rumat sukat.

Vuosi 2015

Vuosi sitten kerroin miten edellinen vuosi oli mennyt ja meinasin jatkaa samaa rataa nytkin.

Neuleita valmistui:

• 3 paitaa miehelle
• 6 paitaa ja yksi mekko itselle
• 6 huivia
• 4 kauluria
• 14 pipoa
• 3 käsineparia / hanskaparia / lapasparia
• 2 peittoa
• 9 sukkaparia
• 2 virkattua pannulappua

Lankatilanne:

• vuosi sitten oli noin 10,3 kg
• nyt on 10,9 kg

Paras neulejuttu:

• Stephen Westin tapaaminen

Itse olen liikkunut:

• pyöräillen 4455 km
• juosten tai hölkäten 368 km
• yhteensä  431 tuntia

____________________________________________________________

Tämän vuoden tavoitteista ei ole tavallaan täyttynyt yksikään. Normaalipaino saavutettiin kyllä, mutta tällä hetkellä taidan olla juuri ja juuri sen yläpuolella. Olen silti tyytyväinen painoon, eli ei harmita.

Toinen tavoite, lankavaraston pienentäminen, ei sekään onnistunut. Mutta. Ainakaan varasto ei suuresti suurentunutkaan, mikä on hyvä.

____________________________________________________________

Vuodelle 2016 en aseta mitään tavoitteita, aion neuloa ja treenata ja painaa just sen verran kun hyvältä tuntuu.

Sukkaa pukkaa

Tämä vuosi on ollut sukkien neulomisen suhteen aika hiljainen. Vuoden lopulla rykäisin kuitenkin lyhyessä ajassa kolme paria sukkia, koska veli sanoi hukanneensa kaikki villasukkansa. Pitihän sitä veljen varpaista huolta pitää ja sukkia neuloa. Nämä on ihan perussettiä kaikki; 64 silmukkaa, sileää varresta varpaisiin, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus.

Ohje: ei ole
Lanka: Trailing Clouds Nimbus Self Striping Sock värissä Mind the Gap, 70 g

Ohje: eipä ole näihinkään, yhden kerroksen raitoja
Langat: Lang Yarns Jawoll Superwash 75/25 värissä 67 ruskea, 50 g
Unwind Yarn Company Luxe Xock värissä Alpine, 25 g

Ohje: eipä ole
Lanka: Lanitium ex Machina Basic sock värissä Lothlorien, 65 g

Nyt puikoilla pipo samalle miehelle. Neuloin ensin yhden, joka lienee pieni. Oli aloitettava toinen isommalla silmukkamäärällä. Ehkä se ensimmäinen jää minulle itselleni, saapa nähdä.

Tänään on muuten tämän vuoden viimeisen kesälomaviikon ensimmäinen päivä, jes!

Smithfield

Hups, ei ehditty hovikuvaajan kanssa toissa viikonloppunakaan valoisaan aikaan kuvaushommiin. Noh, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Nyt on meinaan valmistunut todella mieleinen paita! Tykkään tosi paljon. Lanka ja malli sopii just täydellisesti toistensa kanssa. Ja pusero on mukava päällä, sopiva ja ihana.

Ohje: Smithfield pullover, ilmaisohje nettineulelehti Knittystä
Lanka: Louisa Hardingin Thistle, 60% merino 40% alpakka, 650 g

Lanka laskeutuu tosi kivasti, suht raskaasti ja on juuri omiaan tällaiseen yli-isoon puseroon. Värikin tuntuu sopivan minulle hyvin, vaikkei ihan siellä mukavuusalueella olekaan.

Pusero neulotaan ylhäältä alas saumattomana, kuten suurin osa neulomistani paidoista. Kuvien ottamisen aikaan pusero oli ollut käytössä jo useamman kerran. Pikkasen tuo lanka pilliintyy, mutta se nyt oli oletettavissakin sen pehmeyden perusteella.

Langassa on kaksi hieman erisävyistä violetin sävyä. Se tuo paitaan kivan eläväisen värin. Pintaneuleen kanssa meinasin mennä siitä missä aita on matalin ja neuloa paidan kokonaan sileää. Mieli kuitenkin muuttui, mikä on hyvä kun nyt valmista paitaa katselen. Tuo pintaneule on just se juttu tässä, vaikka olikin ärsyttävää neuloa (3 nurin, 1 oikein; liikaa nurjausta minun makuuni).

Vähän meinasi tulla viileä pihalla kuvatessa. Sitä on niin tottunut pieneen plussakeliin, että pari astetta pakkasta tuntuu kylmältä.

Mut jee! Kiva paita, kiva lanka, kiva fiilis!

Pikkuveli tarvitsisi pipon ja sukat, niitä ehkä seuraavaksi. Joulun tienoilla on melkein kaksi viikkoa lomaa, on aikaa neuloa (ja treenata...).

Yllätyspipo

Otin jälleen kerran osaa SKK:hin, eli syksyn kuitupitoisiin kokoontumisajoihin - viikonlopun kestävään neulojien ja kehrääjien tapahtumaan.

Mukana oli neulottavaa reilusti, sillä enhän minä enää kehrää. Paitsi tällä kertaa. AnuW:llä oli mukanaan kaksipolkiminen Bliss, jota sai lainata kokeiluun. Jotenkin neulominen ei sujunut - liian hankalaa neulottavaa, liian iso työ retkituolissa neulottavaksi, liian huono valo... - niinpä ostin kirppispöydästä kreiseimmän mahdollisen kuitubätin ja aloin polkemaan.

En suunnitellut yhtään, en pingottanut saadakseni tasaista säiettä, en harmitellut möykkyjä, kehräsin vain. Muutaman tunnin polkemisen jälkeen bätti olikin jo lankana. Aika kreisi, vai mitä?

Oli kiva kehrätä pitkästä aikaa, mutta totesin langan valmistuttuani, ettei minua harmita rukin myyminen. En kaipaa kehräämistä. Tosi kiva oli päästä vähän polkemaan, mutta omaa rukkia en kaipaa. Iso kiitos vielä AnuW:lle rukkilainasta!

Kuitu: Joku sekalaisia materiaaleja sisältävä bätti.
Lanka: 90 g, 175 m

Ensin ajattelin, ettei tästä mitään neuloa voi. Kunnes muistin Martina Behmin pipo-ohjeet, joihin voi käyttää minkä paksuista lankaa tahansa ja jotka on neulottu ainaoikealla. Tällainen epätasainen lanka kun toimii parhaiten juurikin ainaoikeassa. Eikun neulomaan!

Ohje: Langfield
Lanka: käsinkehrätty, 60 g

Kuidussa on kullanväristä glitteriä, joka pikkasen kutittaa, mutta ei se vielä ole pipon käyttämistä estänyt. Kuvista vain kaksi oli melkein tarkkoja, tässä näette niistä molemmat. Aina ei mene ihan putkeen.

Tällä hetkellä päällä on uusin valmistunut neulepusero, jota ei ole vielä saatu kuvattua. Arkena emme hovikuvaajan kanssa näe valoa kuin työhuoneiden ikkunoista, eli ainoat kuvausajat ovat viikonloppuisin. Päivitystä siis ensi viikolla. Nyt jo voin kertoa, että tästä puserosta tuli tosi kiva!

p.s. Piposta jäi jäljelle 30 g lankaa. Jos joku haluaa sen, niin huikatkaa!

Eiku sukat itselle

Hassu yhteensattuma. Edellisen postauksen ja tämän postauksen sukkien langat olen molemmat saanut samalta ystävältä. Nyt vasta tajusin. Ja neuloin sukat niistä peräjälkeen ja osittain samaan aikaankin.

Lanka: Unwind Yarn Company Luxe Sock, 65 g
Ohje: ei ole, perussukka varpaasta varteen

Tästä langasta piti ensin tulla Kebnekaise socks, mutta neulomisen aloitettuani tajusin, että värillisiä kohtia oli minun langassani ihan liikaa. Kebnekaise-sukissa on tarkoitus nurjata värilliset osuudet ja tämän langan kanssa liian iso osa sukista olisi ollut nurjaa. Niinpä vaihdoin vauhdissa perussukkiin. Vasemman sukan varren yläpäässä näkyy joitain nurjia silmukoita, jätin sinne muistutukseksi siitä, mitä näistä ei tullutkaan.

Neuloin sukkia töissä palavereissa, sinne perussukat ovat oivaa neulottavaa. Pystyy paremmin keskittymään palaverin aiheeseen, kun on käsillä jotain tekemistä + saa jotain aikaiseksi samalla. Win-win.

Lanka on ihanaa, onhan siinä kasmiria. Tykkään! Jälleen kerran saan todeta: yksinkertainen on kaunista.

Sukat käsinkehrätystä

Sain joskus aikoja sitten (marraskuussa 2013, kertoo Ravelry) ystävältä lahjaksi kaksi vyyhdillistä sukkalangaksi kehrättyä lankaa. Kuitusisältö on 64% mohairia, 25% merinoa ja 11% polyamidia, lanka on tiukaksi kehrättyä ja ohutta. Joskus tämän vuoden maaliskuun loppupuolella pistin sukat puikoille.

Muistaakseni ensimmäinen sukka valmistui suht nopeasti, mutta sitten jämähti ja pahasti. Aloitin itselleni epätyypillisesti toisetkin sukat näiden vielä ollessa puikoilla, jostain syystä näitä ei vaan huvittanut neuloa. Joo, varpaista varteen neulesuunta oli varmasti suurin syy. En vaan tykkää siitä suunnasta.

Lanka: Ultimecian käsinkehräämä, 113g
Ohje: Toe up socks with a difference

Halusin kokeilla tätä ohjetta, jossa kiila tehdäänkin tavanomaisesta poiketen jalan alle, eikä sivuun. Se muodostaa mukavan kupin, johon kantapää kivasti lumpsahtaa. Tai lumpsahtaisi jos sukista olisi tullut minulle sopivat. Mutta ei tullut, neuloin niistä aika lailla liian isot itselleni. Katsokaa vaikka:

 Miehelle ne ovat sopivamman kokoiset. Himpan isot hänellekin, mutta näyttääpähän edes kuvassa pikkasen oikeammilta.

Lanka oli kivaa neuloa ja raidatkin kohdistuvat melkein. Itseäni ei haittaa tuollainen pieni epäkohtaisuus, se on enemmänkin kivannäköistä. Lanka meni viimeistä metriä myöten kaikki. Jes! Ei jämänöttöstä. (Se hyvä puoli varpaista-varteen neulomisessa on, pakko myöntää)

Sukat valmistuivat melkein langan saamisen 2-vuotispäivänä. Yhdellä päivällä meni pitkäksi.