torstai 13. lokakuuta 2016

Kieli poskella


Nettineulelehti Ullan toimituksessa ryhdyttiin keväällä ideoimaan Akryyli-Arska extraa. Kieli poskella sitten kirjoitin ohjeen tällaiseen hyvin tyylikkääseen ja ah, niin tarpeelliseen hopeisen paljettiseen urheilujuomapullokassiin. Tadaa!:




Ohje: Arskan urheilujuomakassi
Lanka: Austermann Marrakesch, 50g hopeista

lauantai 8. lokakuuta 2016

Pipotykitystä


Koska kesä on ilmeisesti parasta aikaa neuloa pipoja, niin neuloin. Kaivelin varastosta kaikenlaisia sekalaisia noin DK-paksuisia lankoja ja tykittelin pipoja niin maan... paljon.

Aloittelin villa-hampulla, siirryin siitä sitten merinon ja kasmirin kautta puuvilla-villaan ja merino-kameliin ja taas takaisin merinoon.

Tämä sininen Rowanin 75% villa, 25% hamppu tuli kesän 2015 Titityyn kesäkalin palkintona. Siitä asti on odotellut neulomistaan. Voin kyllä kehua, kiva lanka neuloa, vaikka onkin tweedin tapaan aika joustamaton. Valmis neulepinta on kuitenkin mukavan rouhea ja eläväinen. Voisin neuloa tästä jotain isompaakin joskus!

Ohje on Stephen Westin ilmaisohje, simppeli, mutta mukava neuloa. Tämän pipon lahjoitan kodittomille VVA ry:n kautta.



Ohje: Yes checks, Stephen West
Lanka: Rowan hemp-tweed, väri 133, 70 g


Ruutujen jälkeen puikoille hyppäsi merinoa ja kaksipuolinen pipo. Tästä tuli kiva ja paksu. Varmasti lämmin pipo. Itse tykkään kun voi mielensä mukaan valita riehakkaan harmaan puolen tai hillityn mustan puolen. Tämä meni miehelle.



Ohje: The Hubby Hat, Missä neuloimme kerran -blogin Neulisti
Langat: Lang yarns merino 150, 50 g mustaa
Madelinetosh Tosh Sport, 50 g harmaata


Sitten kasmir. Aijai, aina yhtä ihanaa neuloa. Nämä kaksi eri värierää olevaa kerää ostin Snurren löytölaarista kympillä kappale. Muistaakseni en edes vuorotellut keriä niiden vaihtokohdassa, vaan neuloin vaan menemään. Onnekseni mallineule peittää vaihdoskohdan aika hyvin. Tästä tuli pipo minulle.




Ohje: Skyping beanie
Lanka: Cardiff cashmere single, 36 g



Seuraavissa kuvasarjoissa on kodittomille neulottuja pipoja. Olen niin vahvasti vaatteiden neuloja, että yksittäiset tai kaksittaisetkin kerät jäävät helposti varastoon pyörimään kun en keksi niille projekteja. No nytpä keksin! Tuuttasin samaa pipomallia kuuden pipon verran, kunnes kyllästyin 1 O, 1 N joustimeen ja vaihdoin toiseen malliin, jota neuloin kaksin kappalein. Kumpikin ohje tehdään ylhäältä alas, jolloin sain langat käytettyä tosi tarkkaan. Sellaisesta tykkään, ei jämiä!



Ohje: Dylans beanie
Langat:
Vasen yläkulma, Lang yarns Classico, 50 g keskiharmaata ja 25 g vaaleanharmaata
Oikean reunan pipot, Lana gatto Camel hair, 100 g harmaata yhteensä kahteen pipoon
Vasen alakulma, Madelinetosh Tosh DK, 60 g punaista


Alarivin ruskea lanka on myöskin Titityyn kesän 2015 kesäkalin palkintona saatu. Se pyöri varastossani yksinäisenä, eikä oikein löytänyt paikkaansa, kunnes tämä pipovillitys iski. Ihan parasta pipolankaa! Tiukkakierteistä merinoa, joka joustaa mukavasti. Kovin kivaa.


Ylärivin ohje Dylans beanie
Alarivin ohje: Top down handspun hat with a nice flat top
Langat:
Vasen yläkulma: Madelinetosh Tosh sport, 50 g harmaata
Oikea yläkulma: Lang yarns Classico, 75 g turkoosia
Vasen alakulma: Malabrigo Arroyo, 62 g ruskeaa
Oikea alakulma: Lang yarns merino 150, 30 g mustaa ja Malabrigo Arroyo, 38 g ruskeaa



Pipojen lisäksi neuloin kodittomille huivin. Tämäkin yritti ensin olla pipo, mutta lanka ei sopinut pipoon yhtään; liian löyhäkierteistä ja laskeutuvaa. No, teinpä huivin. Eiköhän sellaistakin kylmällä ilmalla tarvitse.



Ohje: osia Shinesta
Lanka: Katia Merino silk, 100 g


Huh, olipas pipoja. Seuraavalla kerralla sitten jotain muuta.




keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Slanted sleeven kakkonen


Minullahan on tapana neuloa samasta ohjeesta uudelleen. No, niin tein tälläkin kertaa. Tai siis keväällä jo tein. Tällä kertaa neuloin uudestaan Slanted sleevenin, edellisestä kerrasta oli jo yli kaksi vuotta. Silloin yritin siedättyä siniseen.  Tällä kertaa valitsin varman, iloisen harmaan. Ai että on ihanaa lankaa neuloa tämä, ahh!






Takki valmistui ja sovitin sitä. Pläääh, totesin, tuli tyhmän kokoinen. Kroppa liian väljä ja hihat liian tiukat. Olin jälleen unohtanut vaihtaa hihoihin isommat puikot. Käsialani kun on tiukempi sukkapuikkoillessa kuin pyöröpuikkoillessa. Paita jouti häpeämään.



Ohje: Slanted sleeven, Ravelrystä. Lanka: Cardiff Cashmere single, 215 g   



Hävettyään muutaman kuukauden valmiiden töiden korissa, kaivoin takin esiin ja sovitin sitä. Tadaa, aivan täydellinen! Onneksi olin niin laiska, etten purkanut sitä samantien (se kyllä johtui lähinnä siitä, että olin jo ehtinyt ompelemaan napitkin kiinni ja niiden irrottaminen ennen purkamista ärsytti...).






Että sellainen tarina tämän villatakin kanssa. Joskus ne vaan paranee pienellä häpeämisellä neuleetkin.

Tämä hiharakenne istuu muuten ihan todella hyvin. Tykkään eniten contiguous-yläosasta (jonka muunnelma tämäkin on), mutta tämä versio istuu jotenkin vielä kauniimmin. Aion soveltaa tätä muihinkin vaatteisiin.



sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Huhuu, onko siellä enää ketään?


Tuli vietettyä ihan kunnollinen blogaustauko aivan suunnittelematta ja yllättäen. Työnantaja ilahdutti taas jokakeväisillä yt-neuvotteluilla, jotka stressasivat mukavasti vielä muutaman kuukauden niiden päättymisen jälkeenkin kaikkine muutoksineen. Sitten ajattelin, että edellisestä postauksesta on niin kauan, että "en mä enää kehtaa sinne kirjoittaa". No, yritän nyt kuitenkin.




Sardinia



Huhtikuun ja tämän hetken välillä olen viettänyt kaksi kesälomaa; toisen Sardiniassa ja toisen Suomen Lapissa. Olen kärsinyt selkäkivuista viisi kuukautta, jonka takia treenaaminen on ollut minimaalista.






Pyhä-Nattanen




Urho Kekkosen kansallispuisto



Olen käynyt Tallinnassa ainakin kaksi kertaa. Mökkeillyt. Hankkinut uuden kameran ja objektiivin. Ostanut aika paljon lankaa. Järjestänyt yhden hyvin leikkimielisen partiotaitokisahkon.



Kansalliskirjasto




Kiasma

Ryt Bryk Emmassa



Käynyt katsomassa taidenäyttelyitä. Käynyt kansalliskirjastossa pitkästä aikaa. Matkustanut höyryjunalla Porvooseen.



Höyryjunalla Porvooseen



Äidin mökillä




Tallinna


Olen mä neulonutkin. Täytyy kaivella kuvia ja muistella mitäs sitä on tullut tehtyä. Sitten voin kertoa teillekin.





lauantai 9. huhtikuuta 2016

Knick II


Käsi ylös kuka yllättyy, kun kerron jälleen kerran toistaneeni itseäni! Ihan 100 prosenttista uusintaa tästä ei tullut, ehkä noin 95 prosenttinen. Sama ohje, sama lanka, eri väri.

Edellisen huivin neuloin 2014 syyspuolella, tämän uuden version tämän vuoden alkupuolella, ehtihän näiden kahden välillä kulua reilu vuosi! Että en mä ihan perä perään samanlaisia huiveja sentään neulo...



Lanka: WD Amazonas, Maijamirjamin varastoista



Tämänkin lanka tuli ystävän varastosta. Toisinaan on sellaisia heikkoja hetkiä, jolloin ei vaan pysty vastustamaan kauniin, monivärisen lankavyyhdin houkutusta. Vaikka tietääkin, että siitä on hankala neuloa mitään.

Aloitin huivin, kun kaikki "helpot" projektit olivat valmistuneet. Minulla on yleensä kesken muutama neuletyö samaan aikaan; joku täysin aivoton, joku aivoton ja sukat. Muistelin, että tämä huivi sopisi sinne täysin aivottomaan kategoriaan, mutta tuon tahallisen läikittymisen takia se ei sovikaan. Neuloessa on koko ajan kiinnitettävä huomiota käsialaan ja siihen, että oikean värinen kohta lankaa tulee juuri oikean silmukan kohdalla neulotuksi. Tämä projekti jumittikin usean viikon ajan, kun iltaisin oli liian pimeää neuloa, enkä nähnyt tummien kohtien värivaihteluita tarpeeksi tarkasti. Sitten lähdimme Gran Kanarialle pyöräilyleirille ja huivikudin lähti mukaan. Sain menomatkalla lentokoneessa neulottua noin 45 cm pätkän huivia. Musat korvissa ja neule käsissä. Siinä oli aikaa ja valoa huolehtia siitä, että värit sattuvat sopivasti. Kotiin palattuamme valoa oli jo Suomessakin niin pitkälle iltaan, että huivi valmistui piakkoin leirin jälkeen.



Ohje: Knick
Lanka: Wollmeise pure, 150 g




Tämäkin versio läikittyi 61 silmukalla ja tästäkin tuli noin 175 cm pitkä. Lankaa meni koko pötköllinen (jes, ei jämiä!). Lahjalaatikkoon huivi päätyi, olin ajatellut tätä itselleni, mutta tuo pötkö on sitä "vanhaa" Wollmeisea, joka haisee niin voimakkaasti etten pysty pitämään sitä lähellä kasvoja.

Fiilis: No, tulipahan yksi pötkö lankaa neulottua pois varastoista.

Harmaa huivi


Kävimme helmikuussa neuleystävän kanssa Tallinnassa extemporee -reissussa. Aamulaivalla sinne, iltalaivalla takaisin. Kummallakin oli vain yksi tavoite; päästä Wool&Woolleniin. Vietimmekin siellä ihan reilusti aikaa. Itseä alkoi jo harmittaa, kun en löytänyt mitään ostettavaa. Kunnes. Kassan vieressä, ylähyllyllä, takarivissä lymyili kiinnostavan näköinen kartio. Ohutta, ohutta, jännällä tavalla epätasaista lankaa oli vain pakko saada. Huiviksi, päätin, mutta kaveri sille oli saatava, noin ohutta en yksinään neuloisi.



Aztec, 100g = 1800 m. 48% alpakkaa, 32% polyamidia ja 30% pellavaa.



Kaveriksi Aztecille etsin vaaleanharmaan 100% merinolangan, jossa oli 100 grammassa 1500 metriä. Langat maksoivat yhteensä 10,80€, ei kovin kallis hankinta.







Aloitin huivin heti Tallinnanmatkaa seuraavana päivänä. Tuo epätasainen lanka kiehtoi minua niin paljon, että se oli saatava heti puikoille. Ja aivoton neulominenhan nyt kiinnostaa minua aina.



Ohje: omasta päästä, huivi täysvinoon neulottuna


Lankayhdistelmästä tuli tosi kivasti laskeutuva neulos, jopa raskaan oloinen vaikka huivi painaakin alle 150 g valmiina. Pituuttakin on ihan riittävästi ja pinta on mielenkiintoinen. Langat toimii hyvin yhdessä, onnistui!






Tulisi muuten aika kiva pusero tästä yhdistelmästä myöskin, nythän olisi ihan reilun kokoinen mallitilkkukin jo tehtynä. Hmm, vaatiikohan tilanne lankashoppailua...



lauantai 2. huhtikuuta 2016

Lahjasukkia


Jotkut ihmiset on niin kivoja, että ansaitsee sukat. Vaikka saajan jalka olisikin kokoa 47-48...



Ohje: Hiiumaa mismatched mates
Lanka: Vuorelman Veto vaaleampi sininen 90 g, tummempi sininen 14 g


Jouduin soveltamaan ohjeen raitoja aika paljonkin, että sain langat riittämään, mutta kyllä näistä alkuperäisen ohjeen varmaan tunnistaa.

Annoin sukat etelän leirillä, jossa ne pääsivätkin heti käyttöön. Aamulla oli "vain" 18 astetta uimaan lähtiessä, niin oli pitänyt laittaa villasukat jalkaan. Ylemmässä kuvassa sukat noin 6 kokoa pienemmissä jaloissa, alemmassa saajan omissa. Olivat onneksi sopivat, mutta kyllä oli koomisen näköiset, kun kärki oli niiiiiin pitkä.



Kuva: Meela (kiitos!)

Myös pariskunnan toinen osapuoli sai sukat. Näitä neuloessa ei onneksi tarvinnut huolehtia langan loppumisesta.



Ohje: Kalajoki
Lanka: Louhittaren luolan sport-Väiski 85 g


Kuvissa minun jaloissani, mutta olivat saajalle ihan sopivat onneksi. Kiva ohje, kiva lanka, kiva lopputulos.






Sitten ei niin onnistuneet sukat. 


Ohje: Perussukka vaan
Lanka: Vuorelman Veto tumma oranssi 75 g ja vaalea (itse värjätty) oranssi 5 g

 
Lanka loppui kesken! Vaikka yritin neuloa kuinka nopeasti, niin ei auttanut! Olkoot - päätin - kyllä näitä käyttää voi. Perussukkia kuluu aina.