Reilu vuosi sitten helmikuussa sain ystävältä ison kasan Novita Floricaa. Tarkoituksena oli neuloa kirjoneulepusero. Mutta. Mallitilkkuiltuani pitkän kaavan mukaan, totesin etten pysty neulomaan näin ohuesta langasta kirjoneuletta niin, että siitä tulisi siistiä jälkeä. Niinpä vaihdoin lennossa suunnitelmaa ja aloitin viime kesäkuussa Lieksan Tappaamisessa tämän peittosen neulomisen.
Ohje: Lodicula vähän muokattuna Langat: Novita Floricaa, uutta ja vanhaa 235 g vaaleansinistä 130 g keskisinistä 122 g tummansinistä |
Kuten melkein aina ennen uuden projektin aloittamista, tein laskelmia. Neuloin yhden tilkun puoliväliin ja punnitsin paljon siihen kului lankaa. Sitten laskin ja piirtelin ja säädin neliön kokoa, kunnes päädyin suunnitelmaan. 24 neliötä päävärillä ja 12 + 12 neliötä kakkosväreillä. Neliön halkaisijan kohdalla on 44 silmukkaa ennen kavennusten aloittamista.
Pääväriä jäi 43 g, keskisinistä 50 g ja tummansinistä 28 g. Tarkemminkin olisin voinut langat käyttää, mutta toisaalta, en halua stressata langan loppumista. Varsinkin kun lankoja ei olisi ollut saatavilla yhtään lisää.
Äiti poseeraa. |
Muokkasin omaa ohjettani niin, että neuloin neliöt eri suuntiin; päävärin aina yhteen ja korostevärit toiseen suuntaan. Siitä tulee kiva rytmi peittoseen. Vanha ja uusi Florica ovat eripaksuisia ja se näkyy hieman neliöiden koossa.
Tämä oli kiva projekti. Ei tosin ollut yksi tai kaksi kertaa, kun olin ajatuksissani neulonut neliön väärään suuntaan ja jouduin purkamaan. Mutta elämä on laiffii!
Oikea puoli |
Nurja puoli |
Peitto lähti äidin mukaan ja se päätynee mökille TAI lahjaksi jollekulle, en ole ihan varma. Käyttöön kuitenkin, mikä tärkeintä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti