torstai 7. joulukuuta 2017

Helen-hame


Kun yhdellä juoksulenkillä tässä syksyllä paleli takapuoli ja reidet kamalasti, päätin että minun on saatava neulehame. Mamelukkeja koitin käyttää juostessa, mutta ne valuivat liukkaiden juoksutrikoiden päältä ärsyttävästi juostessa. Niinpä hame.




Ohje: Helen pencil skirt
Lanka: Cushendale woollen mills 100% pure new wool, värissä Mid charcoal, 400 g


Ostin nämä langat helmikuussa Dublinista kirjoneulepaitaa varten. Ne olivat minulla väliaikaiskotona mukana ja niinpä ne päätyivätkin paidan sijasta hameeksi. Niin se elämä heittelee.







Koska en juuri koskaan voi neuloa mitään ihan ohjeen mukaan, niinpä neuloin tämänkin hamosen ylhäältä alas. Ohje oli jostain syystä kirjoitettu alhaalta ylös. Ei. Ei. Ei. Ylä- ja alareunoissa on kaksinkertainen päärme. Niinpä loin silmukat vyötärölle väliaikaisella virkkausaloituksella, neuloin muutaman kerroksen ja sitten tein pystysuuntaisen napinläven. Ihan sen takia että jos vyötärökuminauha joskus antautuu, niin sen pystyy siitä napinlävestä kätevästi vaihtamaan. Sitten taas muutama kerros pyörönä, ympyräksi ommeltu kuminauha väliin ja neuloin 2 oikein yhteen (1 silmukka väliaikaisaloituksesta ja toinen puikolta) kerroksen ympäri.







Kaaviota seurasin ylösalaisin ja yhtä hyvin se niinkin toimi. Hamosessa on kolme lisäyskiilaa, jotka on tosi taitavasti piilotettu tuonne salmiakkikuvion sekaan. Takana on noin 20 cm korkea halkio antamassa tilaa kävellä (tai hiihtää). Halkion kohdalle tullessani en ollut aluksi ihan varma miten homma kannattaisi hoitaa. Päädyin poimimaan silmukoiden takaa alemmalta kerrokselta silmukat halkiota varten ja siistihän siitä tuli. Halkion reunoihin virkattiin vielä lopuksi kerros kiinteitä silmukoita, mikä napakoitti reunaa ja teki siitä tosi siistin.






Hame istuu oikealla vyötäröllä ja yltää minua polveen. Kuvissa on 20 astetta pakkasta, minulla on hameen alla kahdet ohuet merinokerraston housut ja hyvin tarkenin. Ja halkio todella antaa hyvin tilaa liikkua, eikä hamonen ala nousemaan ylöspäin lainkaan. Tykkään!






Terkkuja täältä Ivalon kaamoksesta ja moikka taas!




6 kommenttia:

  1. Tyypillä on kyllä nykyään niin messevät kuvausmaisemat. <3

    VastaaPoista
  2. Ohoh, aika patevä lämmike! Olen seurannut mielenkiinnolla muuttoanne Ivaloon. Itsekin olen asunut siellä Kaamostiellä yhden vuoden ja olihan se ihan mielenkiintoista... Lapinhulluus ei iskenyt mutta kokemus oli silti positiivinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monet tiet tuntuvat vievän Ivaloon :). Meille taisi iskeä Lapinhulluus jo ennen muuttoa, jännä nähdä miten täällä asuminen vaikuttaa hulluuteen; lisääntyykö vai väheneekö.

      Poista
  3. Ohoh, vai ootte te muuttaneet ihan niin pohjoiseen! Onnea!
    Hame on aikasta vekkuli ja toimii näköjään loistavasti.

    VastaaPoista