sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Ette kyllä usko, mutta neuloin ne kynsikkäät jo!


Kyllä vain! Niin vaan ne valmistui, kun vaan neuloin enkä vain suunnitellut neulovani. Kuinka kummaa. En tosin neulonut niitä Tommin Aamu-paidasta jääneistä langoista, vaan varastoon kuin salaa piiloutuneesta Tuku-vyyhdistä, jota en ollut edes Ravelryn lankavarastooni listannut. Todella kummallista, normaalisti olen todella tarkka varaston päivittäjä.

Hassua miten joistain asioista muodostuu pään sisällä jotenkin hankalampia asioita kuin ne ovatkaan. Kuten nyt tämä kynsikäsasia. Olen vuosia halunnut ja kaivannut sellaisia ja ollut kateellinen miehelle neulomistani kynsikkäistä (ajalta ennen Ravelryä, ne on siis yli 10-vuotiaat). Aina olen vaan ajatellut, että hmpf, liian monta sormea neulottavaksi ja liian monta langanpäätä pääteltäväksi. No. Onhan niitä, mutta kyllä ne siitä neulomalla ja päättelemällä vähenee. Tästä kynsikäsparista innostuneena puikoilla on jo sormikkaat, ihan umpinaisilla sormilla. Kyllähän tällainen innostus kannattaa hyväksi käyttää.


Ohje: omasta päästä, intialaisella peukalokiilalla
Lanka: 47 g Tukuwool fingeringiä värissä 2 Humu
Puikot: 1,2 mm metalliser sukkapuikot

Neuloin tällaiset pitkät kynsikkäät, kun minulla on tapana jäädyttää sormeni aika helposti. Kuvatessakin alkoivat jo sormenpäät viilentyä kovasti, vaikka aikaa meni ehkä 10 minuuttia ja pakkastakin oli vain noin 15 astetta. Muualta ei kylmä tullut, vain sormenpäistä, eli kyllä nämä lämpimät on!



Kaikki resorit ovat kierrettyä joustinta (kiitos Sanna ideasta!). Niin pitkälle en kuitenkaan mennyt, että olisin nurjatkin silmukat neulonut kiertäen, joku roti sentään. Oikeat kiertäen vain, siitä juuri ja juuri selvisin. Jostain syystä kierrettyjen silmukoiden neulominen on tooooosi vastenmielistä.

Alussa minulla oli 54 silmukkaa, mutta en kyllä laittanut ylös yksittäisten sormien silmukkamääriä. Neuloin ja sovitin, neuloin taas vähän ja sovitin taas. Toista kynsikästä neuloessani jouduinkin sitten hieman laskeskelemaan, mutta en silloinkaan laittanut mitään silmukkamääriä muistiin. Olisi ehkä kannattanut.



Opin muuten uuden neuletekniikan näitä neuloessani; tubular luomisen ja päättelyn. (Jos joku muuten tietää tälle suomenkielisen nimen, saa huikata!) Ei meinannut aivo millään taipua siihen, mutta lopulta kuitenkin tajusin miten sen tehdään. Sain henkistä tukea neulekavereilta, kiitos siitä (ja ratakiskosta myös). Mutta nytpäs osaan!

Neuloin näitä Lieksan Talvi-Tappaamisessa, jossa oli jälleen kerran todella hauskaa ja ai että miten hyvää ruokaa Jarkko taas teki. Namnamnam. Suosittelen lämpimästi kaikille! Seuraavien Tappaamisten ajankohdatkin on jo päätetty, ei kun allakkaan: Kesä-Tappaaminen 28.6.-1.7. ja Talvi-Tappaaminen 6.-9.12.




perjantai 5. tammikuuta 2018

Melkein unohdetut sukat ja alkuvuoden teema


Näitä edelliset sukat valmistuivat maaliskuussa 2016. Melkein kaksi vuotta sitten! Kädet alkoivat kenkkuilla sukkien neulomisesta ja niinpä nämä värikkäät sukat hautautuivat keskeneräisinä varaston uumeniin piiiiiiiitkäksi aikaa. Ovat ihan perussukat ja matkaavat jo tänään Muonioon tuliaisiksi.


Ohje: perussukka varresta varpaisiin
Lanka: Handu Paksukkis, 90 g

Vuoden 2017 aikana valmistui yhteensä 21 neuletyötä:
  • 6 paitaa (5 itselle, 1 miehelle)
  • 4 alaosaa (3 villahousut ja 1 hame)
  • 3 peittoa
  • 3 huivia
  • 4 pipoa
  • 1 lapaset
  • 1 istuinalusta




Viimeiset kaksi vuotta on mennyt paljon vähemmillä neulomisilla kuin niitä edeltäneet muutamat vuodet. Jotenkin en vaan innostunut niin paljon ja usein. Onneksi nyt into tuntuu palanneen ja suunnitelmia on todellakin enemmän kuin neuleaikaa.





Alkuvuoden 2018 teemana on varaston vanhimpien lankojen neulominen. Kaivelin kaapista ne vanhimmat pötköt ja kerät esille ja nehän on kivoja lankoja! Vähän harmittaa, että ovat unohtuneet sinne varaston pohjalle. Vanhimmat langat ovat vuodelta 2013, tositosi vanhoja lankoja ei siis löydy, mutta onhan nuokin jo ehtineet kohta viisi vuotta viettää säilössä. Puikoille vaan!








tiistai 2. tammikuuta 2018

Tommin Aamu


Aamua oli niin kiva neuloa, että ehdotin miehelle, että josko neuloisin hänelle oman. Suostui. Langat ostettiin paikan päältä Titityyltä Jyväskylästä, jonne "ihan sattumalta" pysähdyimme muuttoautoa etelään palauttaessamme. Tommi valitsi värit itse.


Ohje: Aamu
Lanka: Tukuwool fingering
361 g värissä 24 Empi
14 g värissä 32 Nila
5 g värissä 23 Uupo
25 g värissä 27 Tyyni



Koska kuviovärejä valittiin yksi vähemmän kuin ohjeessa, oli kaavio tietenkin piirrettävä uudestaan. Piirtelin excelillä muutaman erilaisen vaihtoehdon ja annoin Tommin valita suosikkinsa. Siinä piirrellessä en vaan muistanut ajatella kuinka monta väriä / kerros tuli piirrettyä. Minun kaaviossani onkin tämän pienehkön ajatuspierun takia muutama kerros kirjoneuletta kolmella ja pari kerrosta kaikilla neljällä langalla. Neljän langan kerroksilla meinasi loppua sormet vasemmasta kädestä, mutta sain niistä kuitenkin ihan siistejä.




Kaavion muokkaamisen lisäksi en tällä kertaa muokannut ohjeessa mitään. Neuloin koon XL silmukkamäärillä. Hihojen ja miehustan pituuden mittasin Tommin vanhasta paidasta ja varmistaakseni oikean pituuden sovitimme paitaa.




Lankoja valitessaan Tommilla oli suunnitelmana maastoutua metsään. Sitä saa vielä muutaman kuukauden odotella näillä korkeuksilla, lunta taitaa nyt olla puolisen metriä.

Kuvien ottaminen näin kaamosaikaan on hieman hankalaa. Kuvat otettiin hiihtoretkeltä vuodenvaihteessa, oltiin siellä molemmat Aamu-paidat päällämme. Jos kiinnostaa, niin retkestä voi lukea tuolta meidän yhteisestä blogista.

Paidasta jääneistä jämistä suunnittelen neulovani kynsikkäät itselleni. Olen puhunut sellaisten neulomisesta jo ainakin 5 (vai 10?) vuotta, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Josko nyt saisin kun sanon sen täälläkin ihan ääneen.

Kivaa tätä vuotta!






lauantai 30. joulukuuta 2017

Linho remade


Kuten edellisessä postauksessani kerroin, lahjoitin Linho-paidan äidilleni. Olin myös vienyt hänelle ylijääneen vyyhdin samaa lankaa. Pääntien koko mietitytti häntäkin, mutta sepäs ratkesi näppärästi! Äiti neuloi pääntielle uuden resorin ja nyt paita istuu just jetsulleen! Samalla hän neuloi helmaresorin uudestaan. "Nätimmäksi" kuulemma. Pääasia, että paita päässee nyt käyttöön, hienoa!


Kuvan otti Kallu.

Noin 30 vuoden tauon jälkeen äiti on taas innostunut neulomisesta. Lähti näköjään sujumaan kuin pyörälläajo, kovin paljon ei tarvinnut muistutella. Alla oleva huivi on Ullaneuleen ohjeella neulottu ja valmista katseltuani voin todeta, että kylläpäs on hyvä käsiala äidillä, vielä kaikkien näiden vuosien tauon jälkeen.




Huivin jälkeen äiti halusi neuloa sukkia. Mikäs siinä. "Mutta haluaisin neuloa alhaalta ylöspäin, kun niin nykyään kuulemma neulotaan." Jahas, no mikäs siinä. Ullaneuleesta vaan ohjetta esille ja sukkaa alkuun. Pari Whatsapp-video-opastusta jouduin lähettämään, mutta noin muuten tuntuisi sujuneen kuin se jo mainittu pyörälläajo. Go mutsi!


Kuvan otti mutsi.

Huomenna lähdetään hiihtoretkelle. Autiotuvalle yöksi. Mukaan lähtee eilen valmistunut Aamu, toivottavasti saatais siitä hyvät kuvat. Kivaa uutta vuotta kaikille!





torstai 21. joulukuuta 2017

Linho




Viime kesänä Italian-reissuun lähtiessä totesin, että mukaan on pakko saada joku kudin, joka ei ole villaa. Niinpä kaivelin varastoja ja löysin tämän kauan siellä olleen langan ja sille Ravelrystä ohjeen.

Paidan valmistumiseen menikin sitten aikaa. En saanut tätä ihan valmiiksi reissun aikana ja sen jälkeen se siirtyi viettämään aikaa erilaisissa kaapeissa, kasseissa ja laatikoissa. Kun pääsin muuttamaan kotiin, päätin että nyt se on neulottava valmiiksi. Puuttui enää hihat ja nehän on onneksi nopeat tehdä.




Ohje: Linho
Lanka: BC garn lino, 300 g värissä Ln05



Äiti otti kuvat toisella reissulla; tulin Costa del Solilla käymään äitiä katsomaan. Hän on täällä muutaman kuukauden talvea paossa, mutta mursi lonkkansa heti matkan alussa. Nyt kaikki on jo suht OK, mutta oli hyvä päästä auttamaan hieman.

Paita ei ole minulle sopivaa mallia. Olen perinyt isältä kaljapullohartiat ja kaikki tällaiset venepääntiemalliset valuu aina olkapäiltä tai ainakin paljastaa liivien olkaimet. Niinpä paita ei jää minulle. Annoin sen nyt ensin äidille, antakoon eteenpäin jos ei hänelläkään tule käytettyä.

Ohjeessa ei ollut mitään vikaa, neulominen oli sujuvaa ja ohje selkeä. Vika on taas kerran neulojassa, joka ei osaa valita itselleen sopivaa mallia.







Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta! En kuitenkaan harmittele, olenhan saanut tästä jo paljon iloa; langan ostamisen ilon, neulomisen ilon ja valmistumisen ilon. 





Ylihuomenna kotiin! Oikein odotan, että pääsen sinne. Täällä on hirveesti ihmisiä ja autoja.

Kivaa joulua kaikille jotka sitä viettää!
Meillä ei ole enää vuosiin joulua vietetty, nyt ehkä lähdetään erämaahan retkelle jos kelit on sopivat.





torstai 7. joulukuuta 2017

Helen-hame


Kun yhdellä juoksulenkillä tässä syksyllä paleli takapuoli ja reidet kamalasti, päätin että minun on saatava neulehame. Mamelukkeja koitin käyttää juostessa, mutta ne valuivat liukkaiden juoksutrikoiden päältä ärsyttävästi juostessa. Niinpä hame.




Ohje: Helen pencil skirt
Lanka: Cushendale woollen mills 100% pure new wool, värissä Mid charcoal, 400 g


Ostin nämä langat helmikuussa Dublinista kirjoneulepaitaa varten. Ne olivat minulla väliaikaiskotona mukana ja niinpä ne päätyivätkin paidan sijasta hameeksi. Niin se elämä heittelee.







Koska en juuri koskaan voi neuloa mitään ihan ohjeen mukaan, niinpä neuloin tämänkin hamosen ylhäältä alas. Ohje oli jostain syystä kirjoitettu alhaalta ylös. Ei. Ei. Ei. Ylä- ja alareunoissa on kaksinkertainen päärme. Niinpä loin silmukat vyötärölle väliaikaisella virkkausaloituksella, neuloin muutaman kerroksen ja sitten tein pystysuuntaisen napinläven. Ihan sen takia että jos vyötärökuminauha joskus antautuu, niin sen pystyy siitä napinlävestä kätevästi vaihtamaan. Sitten taas muutama kerros pyörönä, ympyräksi ommeltu kuminauha väliin ja neuloin 2 oikein yhteen (1 silmukka väliaikaisaloituksesta ja toinen puikolta) kerroksen ympäri.







Kaaviota seurasin ylösalaisin ja yhtä hyvin se niinkin toimi. Hamosessa on kolme lisäyskiilaa, jotka on tosi taitavasti piilotettu tuonne salmiakkikuvion sekaan. Takana on noin 20 cm korkea halkio antamassa tilaa kävellä (tai hiihtää). Halkion kohdalle tullessani en ollut aluksi ihan varma miten homma kannattaisi hoitaa. Päädyin poimimaan silmukoiden takaa alemmalta kerrokselta silmukat halkiota varten ja siistihän siitä tuli. Halkion reunoihin virkattiin vielä lopuksi kerros kiinteitä silmukoita, mikä napakoitti reunaa ja teki siitä tosi siistin.






Hame istuu oikealla vyötäröllä ja yltää minua polveen. Kuvissa on 20 astetta pakkasta, minulla on hameen alla kahdet ohuet merinokerraston housut ja hyvin tarkenin. Ja halkio todella antaa hyvin tilaa liikkua, eikä hamonen ala nousemaan ylöspäin lainkaan. Tykkään!






Terkkuja täältä Ivalon kaamoksesta ja moikka taas!




keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Aada-lapaset, testineule


Täällä taas! Olen päässyt vihdoin muuttamaan kotiin noin 3 kuukauden väliaikaisasumisen jälkeen. Onpas mukavaa. Luulenpas, että neulominenkin taas palaa normaaliin kun arki tasaantuu.



Ohje: Aada
Langat: Tukuwool Fingering
Pääväri Kimo, 50 g
Korosteväri Tyyni, 10 g



Viime kuussa törmäsin instassa Missä neuloimme kerran-blogin Neulistin pyyntöön testineuloa mitä söpöimmät lapaset ja tyrkytin itseni samoin tein testaajaksi. Tiedä sitten oliko fiksua - keskellä asumissäätöjä - mutta milloinpas sitä näissä neulehommissa niin fiksuus rulaa. Säätö ja väsymys näkyy kyllä siinä, että lapasissa on virheitä kuvioissa ja onpas niissä erilaiset peukalolisäyksetkin vahingossa. Nämä ovat kuitenkin neulojan - eli minun - virheitäni, eivätkä ohjeessa olevia erheitä.






En ollutkaan ennen testineulonut Neulistille mitään, enkä muuten neulonut mitään hänen ohjeillaankaan, eli tässä meni niin sanotusti neitsyys. Eikä valittamista! Ohje oli hyvin kirjoitettu, enkä löytänyt siitä yhtään virheeksi laskettavaa testatessani. Voin siis suositella Neulistin ohjeita lämpimästi!






Lapaset ovat kirjoneuletta ja sen lisäksi niissä tehdään kahden silmukan palmikoita kahdella värillä. Tosi yksinkertainen keino saada pintaan kivaa kuviota. Neuloin lapaset ohjeen mukaisesta langasta, eli Tukuwool fingeringistä, jota minulla väliaikaisasunnolla sattui olemaan näinkin ruotsalaisvaikutteisissa väreissä. Neuloin lapasiin ohjeesta poiketen hieman lyhyemmän resorin. Minulla on 8 senttinen resori ja pääväriä kului tasan 1 vyyhti tähän isompaan kokoon.






Ihan näillä pakkasilla ei pelkästään nämä lapaset kädessä tarkene ainakaan pidemmillä ulkoilukeikoilla. Tänään kuvatessa ulkona oli raikas 20 pakkasastetta. Onneksi on villaa ja neuleita, pysytään lämpiminä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!