keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Jalkaan, jalkaan. Ja vähän kaulaankin.

Olin talvilomalla reilun viikon, mistä lisää myöhemmin.
Siellä ei juurikaan tullut neulottua, vaikka kutimia oli mukana kolmin verroin.
Sain kuitenkin viimeisteltyä kauan kesken olleet sukat.

Ohje: perussukka varpaasta varteen
Lanka: käsinkehrätty Luohittaren luolan Shetlanninlampaan villa, navajo

Nämä olivat sellainen hätäprojekti, kun aamulla tajusin, että töissä on pitkä palaveri.
Nappasin puikot ja lankaa mukaan ja neuloin näitä. 

Kuukausi meni näiden sukkien valmistumiseen. Ennen se olisi ollut ihan mahdoton aika, 
siis liian pitkä. Olisin sinnillä neulonut valmiiksi aikaisemmin.
Nykyään olen alkanut sietämään keskeneräisiä vähän paremmin,
tiedä sitten onko se hyvä vai huono asia.
Onko minulla kohta wip:jä nurkat täynnänsä jos liikaa relaan.





Tänään aamulla tajusin taas, että töissä on pidempi palaveri, 
eikä kesken mitään sinne sopivaa neulottavaa.
Nappasin jämälankakorista kolme suunnilleen mätsäävää kerää 
(onnistuin mielestäni aika hyvin aamukiireessä, pienessä hämärässä)
ja puikot. Tämän verran ehdin ensimmäistä sukkaa tikuttaa:


Ohje: perussukka varresta alaspäin
Langat: resorissa WM twin Schwefel, kaksi muuta Hopeasäikeen basicia.

Puikoilla on myös se edellisessä blogauksessa mainittu musta villatakki. 
Se on edennyt melkein helmaan (siitä tulee lyhyt).
Jotenkin mustan neulominen pitkinä pätkinä vaan on liian, no, mustaa.
Pakko saada jotain väriä väliin.


Ainiin, onhan mulla kesken myös vuodenaikaan ah, niin sopiva angorakauluri:



Jos haluaa, että karvat näkyvät parhaalla mahdollisella tavalla, 
kannattaa neuloa tätä mustat vaatteet päällä. 
Ihan kokeilin itse. Onneksi tarraharja on keksitty.



keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Neuleita lapsille

Ystäväni tytär täyttää jo yhdeksän. Mihin tämä aika oikein menee?!
Innostuin Villavyyhdissä Louhittaren luolan Väinämöishyllyllä
väriyhdistelmästä Munakoiso ja Ärjy. Ne oli ostettava.
Samalla sain Neulekirja II:sen itselleni. Ja sieltähän löytyi ohje langoille. 
Hep, puikoille!


Ohje: Solido, Jenni Östermanin ja Ilona Korhosen Neulekirjasta.
Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen väreissä Munakoiso ja Ärjy.



Koska en ollut ostanut lankaa tarpeeksi (tyhmä minä!), 
niin neulominen meni jännäksi heti alusta alkaen.
Ohjeen mukaan mekko neulotaan ylhäältä alas saumattomana.
Minä loin silmukat (210 kpl:tta) väliaikaisella aloituksella ja 
lähdin neulomaan kainaloiden alta päävärillä alaspäin. 
Neuloin ensin päävärillä alaspäin, sitten helmaa lähestyessäni huomasin ettei pituus riitä
ja poimin silmukat väliaikaisesta aloituksestaan ja neuloin taas ylöspäin.
Jonka jälkeen neuloin lopun päävärin langasta alaspäin helmaan. 


 


Koska lankaa oli hyvin rajallinen määrä käytössä, laskin lisäyksetkin uudestaan.
Minä tein helmaan lisäyksiä joka 22. kerros. Helma jäi ohjeenmukaista kapeammaksi,
mutta mielestäni siinä on vieläkin tarpeeksi kellotusta.

Helman päävärisen osuuden valmistuttua neuloin korostevärisen yläosan (siis pinkin!) 
ohjeen mukaan ylhäältä alas, jonka jälkeen silmukoin yläosan helmaosaan kiinni.
Reilun 200 silmukan silmukointiin menee kuulkaa yllättävän paljon aikaa...

Ihan viimeiseksi neuloin lopun pinkin korostelangan helmaan.
Ette varmaan ylläty kun kerron, että kaikki lanka tuli käytettyä.

Tämän neulominen oli välillä aika tuskaista. Ohjeen syytä se ei todellakaan ollut, 
se oli hyvin kirjoitettu ja selkeä, kuten Jennin ohjeet ovat.
Syy oli ihan minussa itsessäni, mitäs lähdin säätämään.

Lahjan saajan reaktio korvasi kyllä neulomisen tuskan.
Hän kaivoi mekon paperista esille ja veti sen syliinsä: "ihana!".
"Äiti, tää on mun istutusmekko!" 
Paras palaute mitä voi saada.






Lapsille neulominen jatkui, seuraavaksi neuloin ihan pientä.
Työkaverini jää äitiyslomalle ja halusin neuloa tulevalle pikkuiselle jotain söpöä.
Valitsin lankavarastostani kaikkein pehmeimmän langan ja Ravelrystä kivan ohjeen.


Ohje: Pepita, Ravelrystä.
Lanka: Handun kashmirsukkalankaa


Neuloin haalarin 1,5 millisillä puikoilla, joilla yleensä neulon vain sukkia.
Ohjeen tiheys on kuitenkin sama kuin useimmissa 
tämänpaksuisesta langasta neulottavissa sukissa.

Ohje oli selkeä ja sitä oli helppo seurata. 
Mikä parasta, haalarista tuli mielestäni tosi onnistunut!





 Nyt puikoille lähtee musta villatakki, sellainen mekkojen kanssa pidettävä.