Pääsin taas hurjan varauskilpailun jälkeen mukaan Päivölään syksyn kuitupitoisiin.
Meininki oli tutun rentoa ja riehakasta.
Siellä neulottiin, kehrättiin, ostosteltiin lankoja ja rentouduttiin.
Aina välillä tunne oli tällainen:
Minä lahjoitin pois ja möin parisen kiloa lankaa ja hankin vain parisensataa grammaa uutta lankaa.
Juurikaan en neulonut, en kehrännyt lainkaan, keskityin olemiseen.
Jostain syystä olin tosi väsynyt viikonloppuna.
Viikonlopun jälkeen olin vielä väsyneempi (vaan onnellisempi).
Valmistuneita neuleita on muutama, mutta kuvauskelejä täytyy odottaa viikonlopulle.
Pimeys on taas alkanut, toivottavasti kohta saadaan jo lunta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti